Vaikka yritän ihan viimeiseen saakka välttää valittamasta ka asiasta, mutta viime aikoina on ollut kyllä oikeasti aika kiirettä. Kiire. Hyi! Ihan kamala sana. Ja sen hokeminen tuntuu olevan itseään toteuttava mantra. Siitä syystä en mielelläni sitä viljele. Huonosti elämäänsä organisoivat ihmiset kitisee kiireestä. En halua kuulua siihen jengiin, en millään. Mutta....
(Tämmösen kuvankin tein, kun olin niin
viikonlopun tarpeessa)
Tässä on ollu vähän kaikenlaista. On ollu töissä monenlaisia tilanteita, jonkin verran pitkiä päiviä, pikku pintaremppaa ja muuta menoo ja meininkiä. Pikkujouluja, synttäreitä ja ihmissuhdedraamaa. Toisinsanoen oikea elämä on vaatinut keskittymistäni ja ajatuksiani, enkä ole vielä saanut suodatettua kaikkia tunteitani ymmärryksen tasolle. Sitten kun olen sisäistänyt, että mitä ihmettä täällä tapahtuu, niin avaan niitä varmaan vähän tälläkin puolella. Ainakin ajatuksen tasolla.
Luojan kiitos työrintama alkaa ainakin olla rauhoittumaan päin. Vielä viimeiset joulurutistukset niin sitten voi heittää kannat kattoon pikkujouluissa! Pikkujouluista ei ole kuin viikko joululomaan <3 Aaaaaaaaaaaaaaaaaa, niin ihanaa! Pitäisköhän antaa etukäteisjoululahja tuolle isännälle ja viedä se yllätyksenä johonkin rentoutusreissulle joulusiivon sijaan? Kaikki lienee mahdollista, kun ei ole lapsosia, joiden mukaan joulun marssijärjestys pitäisi rytmittää.
Tähän väliin tämmönen hauska heitto
(vaikka lapsista tykkäänkin)
Tässä kuvataan meidän pikkujoulu lokaation näköaloja
Seuraavana pitäisi varmaankin pohtia, että mitä joululahjaksi rakkaille. Tänä vuonna ajattelin jopa luoda muutaman hyvän meditaatiohetken näille pohdinnoille. Ideoitakin otetaan ilolla vastaan! Lahjansaajia on ainakin neljä sisarusta (tytöt 10v ja 12v, pojat 17v ja 19v), kummilapsia kolme kappaletta (tyttö n.8kk, pojat 2v ja 5v), kaksi mummua, kaksi pappaa, isäpuoli sekä äitipuoli unohtamatta anoppia ja appiukkoa. Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä tuo kanssani asustava mörökölli. Kaikille muille rakkaille onkin jo hankittuna tai tehtynä jotain pientä. (Lue= äiti saa ekaluokkalaisen askartelemaa kynätelinettä vastaavan tuotoksen)