keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Minä, rekrykonsultti

Vaikka työasiani eivät varsinaisesti kuulu blogini sisältöstrategiaan niin avaan aihetta silti. Vietänhän viikostani 40 tuntia (usein enemmänkin) kyseisessä laitoksessa, mikä muuten vastaa n.37% hereilläoloajastani.

Mä tykkään mun työstä. Oikeesti. Toisinaan se on puuduttavaa (come on, mikä työ ei olisi) mutta suurimmaksi osaksi se on kuitenkin tosi jees. No mitä mä sitten teen? Mä oon rekrykonsultti. No mitä se sellainen rekrykonsultti oikein tekee? No yhdistelee työnhakijoita ja yrityksiä. Mun työnkuvani tosin on hiukka toisenlainen kun jossain rekrytointifirmassa työskentelevän ihmisen (esim. Varamiespalvelu, Barona tms.) sillä meidän konsepti on erilainen. Yksinkertaisesti ja lyhyesti selitettynä meidän tavoitteena on auttaa työttömiä työnhakijoita työllistymään "harjoittelun" kautta.


Tässä kuvassa tää ny sitten menis sinne töihin.


Mun tavalliseen työpäivään kuuluu yleensä muutama hakijahaastattelu, yhteydenpitoa yrityksiin ja papereiden pyörittelyä. Joskus käydään messuilla ja tapahtumissa, muutamia kertoja kuukaudessa. Viimeisen puolenvuoden aikana olen myös ottanut some-vastuuta ja päivittelen hassuja juttuja meidän twitteriin.

Aika simppelin kuulosta eikö? Se mistä tykkään kaikkein eniten työssäni on se, että saan tehdä aika vapaasti töitä sillä tyylillä mikä mulle itselle sopii. Kukaan ei hengitä mun niskaan eikä puutu pikkuasioihin niin kauan kun mennään isojen linjojen mukaisesti. Pienen firman etuja. Kiitollista on myös se että saan työni kautta auttaa ihmisiä. Suurinosa (siis n. 80%) meidän asiakkaista saa uuden työn harjoitteluun osallistumalla.

Olo on suuresti kiitollinen siitä, että saan näin vaikeana aikana tehdä sellaista työtä mistä tykkään. Aamen.